Mikä kritiikki! -kirjoituskilpailu on käynnissä 15.3.2019 saakka. Ennen kuin kilpailun osallistujat pääsevät esille, annetaan kilpailun tuomareiden Taina Latvalan, Kalle Kinnusen ja Martti-Tapio Kuuskosken esitellä itsensä.

Pyysimme heiltä vastaukset viiteen kysymykseen:
1. Oma esittely lyhyesti
2. Miksi (ja mistä aiheista) luet ja kirjoitat kritiikkiä?
3. Kuvaile millainen on mielestäsi hyvä kritiikki?
4. Mitä annettavaa kritiikin kirjoittamisella on nuorille?
5. Mitä odotat eniten tältä kirjoituskilpailulta?

***

Taina Latvala

Kirjailija Taina Latvala. Kuva: Tommi Tuomi

1. Olen ammatiltani kirjailija, asun Helsingissä mutta olen kotoisin Etelä-Pohjanmaalta. Kirjoitan romaaneja, novelleja, näytelmiä ja blogitekstejä. Tuorein kirjani, romaani nimeltä Venetsialaiset, ilmestyi elokuussa 2018.

2. Luen lähinnä kirja- ja teatteriarvioita, sillä ne kiinnostavat minua eniten jo ammattinikin puolesta. Luen myös omien kirjojeni ja näytelmieni kritiikkejä saadakseni tietää, miten toinen ihminen on teokseni tulkinnut ja ymmärtänyt. Ajattelen, että arvioiden lukeminen voi olla hyödyllistä tulevia kirjoitustöitäni ajatellen; voin kritiikkien kautta ehkä oivaltaa jotakin olennaista ja saada uusia näkökulmia.

3. Hyvä kritiikki herättää lukijan kiinnostuksen teosta kohtaan. Se kertoo tiiviissä muodossa, mistä teoksessa on kyse, asettaa sen laajempaan viitekehykseen ja pohdiskelee teoksen sisältämiä teemoja. Kritiikin täytyy antaa jonkinlainen kuva teoksesta, mutta sen ei pidä paljastaa liikaa sisällöstä.

4. Kritiikkejä kirjoittamalla nuoret ehkä perehtyvät entistä syvällisemmin taiteeseen ja pysähtyvät analysoimaan kokemaansa. Kirjoittamisen ja pohtimisen kautta voi ehkä oivaltaa teoksesta jotakin sellaista, mitä taiteen kokemishetkellä ei välttämättä vielä ymmärtänyt.

5. Odotan rehellisiä, omaäänisiä ja innostuneita tekstejä taiteen inspiroimilta kirjoittajilta.

***

Kalle Kinnunen

Elokuvakriitikko Kalle Kinnunen. Kuva: Seppo Laine

1. Olen elokuvakriitikko ja freelance-elokuvajournalisti. Kritiikkiä kirjoitan etenkin Suomen Kuvalehteen.

2. Luen sanomalehdistä ensimmäiseksi kulttuurisivut – luen kritiikkiä siis monialaisesti. Tietenkin pääpainotukseni on elokuvassa. Sen pariin olen päätynyt harrastuksen kautta. Ennen kuin journalismista ja kritiikistä tuli ammattini, nimenomaan arvostelujen lukeminen määritti käsitystäni elokuvasta taiteenalana – ja toisaalta lennokkaat tekstit olivat myös viihdettä, vähän kuin korviketta sille, että kaikkia kiinnostavia elokuvia ei ollut mahdollista nähdä (etenkin kun teini-iässä erityisrakkauteni oli kauhuelokuva, joka vielä 1990-luvun alun Suomessa oli edelleen halveksuttu ja sensuroitukin lajityyppi). Tosin kirjoitin aikoinaan myös jonkin verran popmusiikkikritiikkiä.

3. Hyvä kritiikki liittää teoksen ympäroivään maailmaan. Se on tulkinta. Se kertoo teoksen maailmasta ja kritiikin kirjoittajan maailmasta tavalla, joka sytyttää lukijassa tunteita ja ajatuksia. Parhaat kritiikit sekä tavoittavat teoksen kirjoittajassa herättämän fiiliksen että luovat uutta. Mielipide ja arvottaminen on vain osa kritiikkiä.

4. Kritiikin kirjoittaminen on yksi tapa astua taiteen maailmaan, ymmärtää sitä ja ymmärtää itseään. Se kehittää omaa ajattelua, jos haastaa itsensä ja antaa teoksenkin haastaa itsensä. Kritiikin kirjoittaminen voi olla myös todella hauskaa.

5. Omalta osaltani on kiinnostavaa lukea, miten nuoret kirjoittajat katsovat ja kokevat kulttuuria, populaarikulttuuria, taidetta, mikä kehys onkaan. Minulle aukeaa uusia maailmoita. Toisaalta on hienoa, että kritiikin kirjoittamisesta kiinnostuneet nuoret saavat tekstejään kokeneiden kirjoittajien luettavaksi. Kilpailu madaltaa kynnyksiä.

***

Martti-Tapio Kuuskoski

Kritiikin Uutisten päätoimittaja Martti-Tapio Kuuskoski. Kuva: Heidi Virtanen

1.  Olen koulutukseltani kirjallisuuden ja elokuvan tutkija. Lisäksi olen opiskellut teatteritiedettä, estetiikkaa, filosofiaa, semiotiikkaa, myyttitutkimusta, kulttuurihistoriaa, antropologiaa, matematiikkaa ja vielä vuoritekniikkaakin. Filosofian lisensiaatiksi valmistumisen jälkeen olen toiminut muun muassa Suomen vanhimman suomenkielisen kulttuurilehden, nyt 110 vuotta täyttävän Nuoren Voiman päätoimittajana. Tällä hetkellä olen Kritiikin Uutisten päätoimittaja.

2. Kriittinen ajattelu on minulle luontaista, kuten se on ihmiselle ylipäätään – kulttuuria ei olisi ilman sitä. Olen kohta 30 vuotta kirjoittanut monentyyppisiin kulttuurijulkaisuihin ja sanomalehtiin esseitä ja kritiikkejä, lähinnä tieto- ja kaunokirjallisuudesta sekä elokuvasta. Lukenut olen kritiikkiä luonnollisesti vielä pidemmän ajan, niin painetuista lehdistä kuin sittemmin myös netistä.

3. Hyvälle kritiikille ei ole ehdottomia kriteerejä, mutta luovuutta se vaatii. Esimerkiksi tavallisesti taideteoksen juonen, sisällön tai vastaavan pelkkä kuvailu omin sanoin ei missään nimessä ole kritiikki, mutta uskon että maailman taitavimman kirjoittajan kynästä tälläkin metodilla syntyisi loistava kritiikki. Kritiikki on kuin puutarhanhoitoa, kulttuuri kukoistaa paremmin kun sitä vähän pöyhii. Voisi ehkä sanoa, että kritiikki syntyy elämyksestä ja epäilystä. Mainos tai mielipide ei ole kritiikki.

4. Kritiikin kirjoittaminen on yksi ajattelun väline – tunnetta ja järkeä lakkaamatta ulospukkaavan hermoratajärjestelmän (jota aivoiksi kutsutaan) muovautuvuutta ihmisellä edistävää ja ylläpitävää toimintaa, kuten taidekin. Iästä riippumatta. Vaikka myös taiteen tekeminen useimmiten vaatii kykyä analysoida asioita, kritiikin tapauksessa se on välttämätöntä.

5. Odotan innostunutta osallistumista kisaan, ja kaikenlaisia taiteenaloja käsitteleviä tekstejä. Hauskinta tietenkin olisi kritiikki jotain sellaista taidemuotoa edustavasta teoksesta jollaisesta minulla ei ole aiemmin ollut harmainta aavistusta. Sillä vaikka taide olisi ikuinen, erilaisia taidemuotoja aina syntyy ja kuolee historian kulussa.