Suomen arvostelijain liitto SARVin hallitus on nimennyt liiton kunniajäseneksi musiikki- ja kirjallisuuskriitikko Siskotuulikki Toijosen. Kunniajäsenyys julkistettiin liiton kevätkokouksessa 21.4.2018 Cirkossa.
Siskotuulikki Toijonen on monipuolinen toimittaja ja kriitikko sekä näkyvä kulttuuripolitiikan vaikuttaja. Hän toimi Suomen arvostelijain liiton hallituksen puheenjohtajana vuosina 2002–2011 ja kehitti silloin monia asioita, jotka näyttivät suuntaa SARVin nykyiselle linjalle.
Pienenä tyttönä Siskotuulikki luki Etelä-Suomen Sanomista pianonsoitonopettajansa Arto Sakari Korpisen kirjoittamia musiikkikritiikkejä, joista hän ei omien sanojensa mukaan ymmärtänyt kaiketi mitään, mutta hienoilta ja tärkeiltä ne tuntuivat. Kristillis-porvarillisessa kodissa kasvanut Toijonen sai myös kodin ilmapiiristä vahvan kipinän kulttuuriin, erityisesti kirjallisuuteen. Hänen äitinsä hoiti kunnankirjastoa, joten uutuuskirjaröykkiöt tulivat heidän kotiinsa muovitettavaksi ennen kirjastoon kulkeutumista. Äiti luki ja lausui runoja aina kun se oli mahdollista. Kastikkeet kärähtivät pohjaan, mutta kirjallisuus ravitsi koko perhettä. Kulttuurista tuli Toijosen ammatti. Ensin musiikinopettajana, myöhemmin kriitikkona ja kulttuuritoimittajana.
Ensimmäinen Toijosen kritiikki syntyi Hämeen yhteistyö -nimiseen lehteen. Kritiikin kohteena oli Mauno Saksasen johtama Kanervakuoro. Toijonen oli tyytyväinen kritiikkiinsä, joka oli täynnä musiikkitermejä ja sivistyssanoja. Päätoimittaja oli toista mieltä ja Toijonen joutui kirjoittamaan tekstinsä uusiksi, jotta lehden lukijat ymmärsivät sen. Alun nikottelun jälkeen Toijoselle valkeni, että kulttuuritoimittajan pitää toimia taiteen välittäjänä, ei seistä sen edessä tärkeilemässä.
Eri julkaisuihin, eri juttutyyppeihin ja erilaisille yleisöille kirjoittamisesta tulikin sitten Toijosen ammattitaidon kulmakivi. Niin haastattelut, reportaasit, kritiikit, kolumnit kuin artikkelit syntyvät häneltä tavattoman joustavasti. Hän ujuttaa ammattitaitonsa eri medioihin luontevasti. Hän teki parisenkymmentä vuotta laaja-alaisesti lähinnä musiikki- ja kirjallisuusohjelmia Radio Moreeniin ja useiden vuosien ajan Radio Yle Ykköseen. Kokemusta on kertynyt myös TV1:n Valopilkku– ja ohjelmasta ja TV2:n Kotimaan Kasvoista – ehkä vain television kulttuuri-inserttien toimittamisesta ja ohjaamisesta – Lehtityössä häntä tällä hetkellä työllistävät eniten muun muassa Kansan Uutiset, Eläkeläinen sekä – useat taiteen erikoislehdet -mm. Kritiikin Uutiset, Rondo, Gramezpress.
Taideyliopiston IssueX-lehteen hän on tehnyt paljon artikkeleita, joissa on usein ollut vahva yhteiskunnallinen kärki. Vuonna 2003 hän kirjoitti: ”Lähes kaikkea inhimillistä toimintaa tarkastellaan leikattavana kulueränä, kuten kulttuuria ja taidettakin. Miksi taidetta pitää rahoittaa tässä kurimuksessa, vai pitääkö? Entä määritteleekö raha liiaksi taiteen edistymistä ja sisältöjä.”
Toijoselle kriitikon työ on tosiaan muutakin kuin vain tilattujen juttujen tehtailua, sillä hän on ennen muuta ahkera ja laaja-alaisesti taidetta seuraava toimittaja, jonka työssä yhteiskunnalliset kysymykset limittyvät luontevasti osaksi taiteenlajien tuntemusta. Kulttuuritoimittajan pitää myös vaikuttaa, näkyä, ottaa kantaa ja ajaa väsymättä kritiikin ja kulttuurijournalismin asiaa erilaisissa raadeissa, hallituksissa ja komiteoissa. Ja sitä Toijonen on todella jaksanut tehdä. Valtion säveltaidetoimikunnassa hän toimi kuusi vuotta. Tällä hetkellä hän toimii Taiteen edistämiskeskuksen kirjallisuustoimikunnassa, jonka alaisena myös taidejournalismi nykyään on. Hän on jaoksen ainoa kriitikko.
Toijosen puheenjohtajakaudella SARV panosti etenkin jäsenten kouluttamiseen. Muun muassa monivuotinen Pinnan alle -hanke keskittyi monipuolisesti kriitikoiden täydennyskoulutukseen. Myös nyt jo perinteeksi muodostunut Kritiikin Päivä, jota tänäänkin 21.4.2018 vietetään, syntyi Toijosen puheenjohtajakaudella. Samoin Toijonen vei liittoa määrätietoisesti monenlaiseen yhteistyöhön eri järjestöjen ja kulttuurialan toimijoiden kanssa.
Mediakenttä on muuttunut niistä ajoista, jolloin Toijonen aloitti puheenjohtajana. Toijonen seuraa nuorta kriitikkopolven tavattoman uteliaana. Sieltä nousee hänen mukaansa aivan uutta ajattelua, jonka itsenäisyyttä ja omaperäisyyttä Toijonen avoimesti tukee.
Toijonen on suosittu haastattelija, jonka haastateltavaksi pääseminen on kunnia, sillä utelias, avarakatseinen, valoisa muttei koskaan ennalta-arvattava Toijonen saa ihmiset helposti pudottamaan suojamuurinsa. Viime aikoina hän on vetänyt Tampereella Tulenkantajien kirjakaupassa kirjallisuuspiiriä, ja paikalle on syntynyt erityisen herkkä ja välitön tunnelma. Viimeisimmässä kirjapiirissä oli vieraana Tomi Kontio, jonka runojen tekemisen eetos muistuttaa Toijosen tapaa toimia kulttuurin kentällä. Kontio muistutti, että jokainen runo on myös yhteiskunnallinen teko.
Taide ei voi Toijoselle olla vain jotain romanttista lillumista vaan sen on myös liityttävä aina ympäröivään yhteiskuntaan. Silti suuret taide-elämykset saavat hänet edelleen leijumaan, sillä ilman rakkautta taidetta kohtaan ei kulttuuritoimittajan työssä olisi mitään mieltä. Viimeisin tärkeä kulttuurielämys Toijoselle oli Sebastian Fagerlundin säveltämä ooppera Syyssonaatti, jonka jälkeen hän käveli lumoutuneena Töölönlahden rannalla ja ajatteli, että tällaista taide voi parhaimmillaan olla.
Kunniajäsenyyden kriteerit ovat pysyneet samoina kuin ne aina ovat olleet, sen voi ansaita vain tekemällä ansiokasta ja tinkimätöntä kriitikon työtä. Kunniajäseniksi on kuitenkin viime vuosina pyritty nimeämään henkilöitä, jotka eivät ole astumassa sivuun, vaan toimivat näkyvästi ja energisesti kulttuurielämän keskiössä. Kunniajäsenyys on nykyään myös tapa nostaa kriitikoita ja heidän merkitystään esiin.
Lisätietoja:
Puheenjohtaja Maria Säkö, puh. 044 506 5695, (0440 760917), puheenjohtaja(at)sarv.fi
Toiminnanjohtaja Riikka Laczak, puh. 041 5065594, info(at)sarv.fi