Muutama viikko sitten Yle uutisoi korkeasti koulutettujen työntekijöiden palkkojen romahtavan. Helsingissä elokuussa luennoineen professori Richard Baldwinin mukaan myös erilaisia asiantuntijatöitä on tulevaisuudessa entistä helpompi teettää halvan työvoiman alueella.
Mikä jutussa pisti silmään, oli korkeasti koulutettujen niputtaminen homogeeniseksi ryhmäksi, joka automaattisesti tienaa hyvin ja jonka asiantuntijuutta arvostetaan. Artikkelin mukaan ”Baldwinin sanomaa kuunteli kymmenittäin näitä korkeasti palkattuja tohtoritason asiantuntijoita” (Yle 24.8.2017).
Miksi kaikki artikkelin esittämät väittämät kuulostavat kovin vierailta? Artikkeli ei tietenkään puhu humanistisille aloille kouluttautuneista, mutta toimittajan ekonomisen sanankäytön johdosta tämä jää täsmentämättä. Kuten Ylen toisessa, muutaman vuoden takaisessa artikkelissa todetaan, korkeakoulutetun työntekijän ”palkkahaitari venyy erikoishammaslääkärin yli 90 000 euron bruttovuosituloista kulttuurialoilta valmistuneen reilun 10 000 euron vuosipalkkaan”.
Asiantuntijoiden ja ylempien toimihenkilöiden ammattijärjestö Specian teettämän oppaan (2016) mukaan vähimmäispalkkasuositus historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneille olisi pääkaupunkiseudulla vähintään 2 783–3 250 euroa/kuukaudessa asiantuntijatehtävissä, johtotehtävissä 3 783–4 560 euroa. Muualla Suomessa palkkaus lähtee 2 510 eurosta ylöspäin.
Tilastokeskuksen teettämä tutkitus osoittaa kaikkien palkansaajien mediaaniansion olleen vuonna 2015 oli 2 963 euroa/kuukaudessa. Ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden keskipalkka oli hieman yli 4 000 euroa kuukaudessa, joskin palkkahaitarin mainittiin korkeakoulutettujen ryhmässä olevan suuri. Ei liene yllätys, että haitarin alakantti osui humanististen sekä taideaineiden alojen koulutettujen kohdalle.
Specian vähimmäissuositusten mukaan humanistisen alan maisteri voi kuitenkin asiantuntijatehtävissään tienata alle koko kansan mediaanibruttotulon. Todellisuudessa palkat saattavat kuitenkin olla vielä pienempiä.
Voisimmeko sopia, että tästä lähtien media puhuisi todellisuutta vastaavasti korkea-, keski- ja matalapalkkaisista korkeasti koulutetuista asiantuntijoista?
Niin tai näin, humanististen alojen asiantuntijat ovat ennemmin keskituloisia (freelancereina jopa matalapalkkaisia) kuin hyvätuloisia.
On ironista nähdä uutisointia korkeasti koulutettujen palkkojen tulevasta romahduksesta ja asiantuntijuuden arvon laskemisesta, kun se on ollut useilla humanistisilla ja taidealoilla arkipäivää jo pitkään. Aivan kuin näkisi uutisia muutaman kymmenen vuoden takaa: ennustuksen, joka on toteunut.
Uutinen on kuitenkin ilmestynyt elokuun lopussa vuonna 2017. Niinpä on paikallaan kysyä, missä ovat nämä korkeapalkkaiset asiantuntijat, joilla on humanistin tai taidealojen koulutus? Niihin harvoihin kulttuuri- ja taidealan työtehtäviin, joissa palkkio on suuri – kuten esimerkiksi instituutioiden johtotehtävät – tuntuu nykypäivänä olevan suosittua palkata henkilö, jolla on ennemmin kauppatieteiden tai yhteiskuntatieteiden alan korkeakoulutus.
On ällistyttävää, että media yhä tuottaa ja vahvistaa vaillinaisella uutisoinnillaan vanhentunutta tietoa siitä, että korkea koulutus olisi suoraan verrannollinen hyvään palkkaan. Tämä ei ole pätenyt enää vuosikymmeniin.
Lehdistön rakastama ”Kouluttautuminen kannattaa”-aiheinen uutisointi on ennemmin haitallista kuin hyödyllistä. Mielikuvan ylläpitäminen välittää yliopistotasoisesta koulutuksesta väärää kuvaa ulkopuolisille, etenkin niille tuhansille ensi vuonna korkeakouluihin pyrkiville nuorille.
Työelämä sekä työn rakenne tulevat pakostakin muuttumaan tulevaisuudessa, siitä Baldwinin kanssa on helppo olla samaa mieltä. Uskon, että koulutus kannattaa myös tulevaisuudessa, mutta ei korkean palkan, vaan itsensä sivistämisen ja ympäristön ymmärtämisen takia.
Korkeakoulutetut eivät ole olleet yhtenäinen joukko työ- tai palkkasopimustasolla enää vuosikymmeniin. Voisimmeko sopia, että tästä lähtien media puhuisi todellisuutta vastaavasti korkea-, keski- ja matalapalkkaisista korkeasti koulutetuista asiantuntijoista?