Lokakuussa avattu taidekritiikin ja -journalismin verkkoportaali edustaa hyvää elitismiä.
Lokakuu oli teatterikriitikko Maria Säkölle kiireistä aikaa. Kuun lopulla avattiin taidekritiikin ja -journalismin verkkoportaali Kulttuurin Norsunluutorni, jota on valmisteltu pitkään. Nimi on itseironinen, ja kuvaa Säkön mukaan kahta asiaa: sitä, ettei norsunluutorniin ole enää varaa sulkeutua sekä sitä, että asiantuntijuus on asia, jota tulisi arvostaa.
– Vapaasti Lauri Maijalaa siteeraten voi sanoa, että hyvä elitismi kutsuu mielenkiintoisten asioiden pariin, kun taas huono elitismi sulkee pois, portaalin päätoimittajana työskentelevä Säkö summaa.
Kulttuurin Norsunluutornin tarkoitus on viikottain valita mielenkiintoisia ja tasokkaita kritiikkejä sekä muita tekstejä yhteen paikkaan. Säkö uskoo, että hyvin kuratoidulle materiaalille riittää aina lukijoita.
– Norsunluutornin kautta kriitikkojen asiantuntevuus ja ammattimaisuus ovat jokaisen ulottuvilla ja käytettävissä. Siinä mielessä verkkoportaali on kuin pieni norsunluutorni, mutta avoin sellainen, Säkö selittää.
Hänen mielestään hyvää elitismiä usein karsastetaan turhaan.
– Miksi ammattimaisuus kulttuuri- ja taidealalla nähdään niin helposti uhkana ja siihen lyödään negatiivisen elitismin leima? hän ihmettelee.
Hyvä kysymys, ja juuri tätä ajatusmallia Norsunluutorni pyrkii purkamaan.
Sivustolle ei imuroida materiaalia muualta, vaan ansiokkaat tekstit esitellään ja lukijat ohjataan aina alkuperäiseen julkaisuun. Ainoa oma sisällöntuotanto koostuu päätoimittajan kirjoittamasta viikkokatsauksesta.
Katsauksiin liittyy aina jokin temaattinen tulokulma. Sivuston ensimmäinen lokakuussa julkaistu ja kuratoitu sisältö sekä viikkokatsaus käsittelee valtavirtaa, taiteen mainstreamia. Tulevien teemojen listalla on muun muassa koulutus ja opetus, Balkan, lähivaltiot, maakunnat sekä kulttuurin ruohonjuuritaso. Teemojen suhteen portaali tekee yhteistyötä kotimaisten kulttuurilehtien päätoimittajien kanssa.
– Esimerkiksi tuleva Balkan-teema on selkeästi kytköksissä Nuoren Voiman tuoreeseen teemanumeroon, Säkö kertoo.
Pirstaleet paketiksi
Portaali vastaa Säkön mukaan nykylukijan tarpeeseen 2000-luvulla radikaalisti muuttuneen mediakentän kaaoksessa.
– Netissä on paljon hyviä juttuja. Pirstaleisuus aiheuttaa sen, että ne ikään kuin huutavat tyhjyyteen, hän sanoo ja jatkaa:
– Ei yksi ihminen käy kaikkea verkon sisältöä läpi kuitenkaan. Siksi on hyvä, että joku tekee valintaa hänen puolestaan.
Tarkoitus ei ole Säkön mukaan nostaa ansiokkaita tekstejä pelkästään yhden genren tai tyylin sisältä, vaan kirjoituksia esitellään laajalta alalta aina akateemisista teksteistä kokemuslähtöisiin blogikirjoituksiin.
– Jokaisessa genressä on tasokkaita tekstejä vähemmän tasokkaiden lisäksi. Palvelee kaikkia, jos ei jumiudu tarkastelemaan vain tietynlaisia tekstityyppejä, Säkö sanoo.
Tämä pätee myös maarajat ylittävään kulttuurijournalismiin. Kotimaisen kentän lisäksi Säkö pyrkii kartoittamaan myös kansainvälisiä taide- ja kulttuurijournalismin areenoita.
– Asettamalla vieretysten tekstit alkavat parhaimmassa tapauksessa keskustella, jopa riidellä keskenään.
Hän painottaa, ettei ole kuitenkaan tarkoitus vartavasten etsiä vastakkainasetteluja.
– On mielenkiintoista nähdä, millaisia asetelmia ja dialogeja teksteistä itsestään nousee,jos ne asetetaan vierekkäin, hän selventää.
Sivuston kautta voi aika kattavasti nähdä, mitä kaikkea kulttuurijournalismissa on vuodessa oikein tapahtunut.
Entä millä tavalla Kulttuurin Norsunluutorni palvelee kriitikkoa?
– Kriitikoille portaali tarjoaa ennen kaikkea näkyvyyttä. Välillä voi olla yllättävän haastavaa pysytellä koko ajan selvillä siitä, mitä oman lisäksi muiden taiteiden parissa tapahtuu.
Portaalista on siis ammatillista hyötyä.
– Kyllä. Taidekriitikon on myös mahdollista nähdä miten tiettyjä teemoja käsitellään eri taiteenlajeissa. Esimerkiksi rakenteita käsitellään kirjallisuudessa aivan eri tavalla kuin teatterissa, missä ne ovat olleet vahvasti läsnä ja esillä jo kauan, toisin kuin kirjallisuudessa.
Portaalissa käsiteltävissä jutuissa esittävillä taiteilla on lievä painotus. Tämä johtuu Säkön oman taustan lisäksi siitä, että performanssitaiteiden asema ja tilanne kulttuurijournalismissa on hänen mukaansa heikompi verrattuna muihin taiteisiin.
– Kirjallisuuden ja musiikin alan julkaisuissa ilmestyy paljon esimerkiksi popularisoituja esseitä, jotka performanssitaiteiden parista puuttuu, hän sanoo.
– Verkossa törmää välillä todella syväluotaaviin ja analyyttisiin teksteihin. Juuri niitä Norsunluutorni haluaa nostaa esille.
Portaali ei siis ole mikään pikaruokala.
– Sivustolla tarjottavat tekstit antavat lukijalle pureksittavaa pidemmäksi aikaa. Verkko on täynnä kaikenlaista hölinää, joten tälle sivustolle ei sellaista ole tulossa, Säkö toteaa.
Sivuston kautta voi aika kattavasti nähdä, mitä kaikkea kulttuurijournalismissa on vuodessa oikein tapahtunut.
Avoin ja muuttuva alusta
Maria Säkö on portaalin näkyvin edustaja. Vaikka projektin taustalla on useita henkilöitä ja yhteisöjä kuten Suomen arvostelijain liitto, sivusto henkilöityy ennen kaikkea Säköön.
– En nauti siitä, mutta jonkun se on tehtävä, hän sanoo ja vertaa työtä puheenjohtajan
pestiin.
– Täytyy olla joku, jotta ihmiset tietävät kenelle valittaa, jos jokin on pielessä.
Kulttuurin Norsunluutornin alku on ollut tarkoituksellisen hidastempoinen. Helsingin kirjamessuilla portaali avattiin virallisesti, mutta suurempi tiedotuskampanja aloitetaan vasta kun sisältöä on kerääntynyt enemmän.
– On parempi, että lukijat löytävät sivuston silloin kun siellä on jo enemmän materiaalia.
Lisäksi syksy on tuonut paljon erilaisia ja yllättäviäkin hankaluuksia.
– Olin sairaana usean viikon, ja kirjamessujen jälkeen sairastuin jälleen. Heti projektin aluksi heräsikin kysymys siitä, saako apurahalla sairastaa, Säkö sanoo.
– Meillä ei ole takataskussa juurikaan juttuja, sillä oma sisällöntuotanto, viikkokatsauksia lukuun ottamatta, ei ole portaalin tarkoitus. Mikäli olen sairaana, ei viikkokatsauksen tekemistä voi noin vain ulkoistaa samalla tavalla kuin muita töitä, hän jatkaa.
– Vaikka portaalissa tullaan tulevaisuudessa käyttämään myös vierailevia päätoimittajia, ei heitä voi käyttää minun varamiehinäni sairastapauksissa.
Alan ammattilaisilta portaali on saanut positiivista palautetta. Kommentteja ja vinkkejä Säkö ottaa mielellään vastaan, liittyivät ne sisältöön tai teknisiin ominaisuuksiin. Portaalin muotoa ja sisältöä ei nimittäin ole haluttu lyödä mitenkään lukkoon ja valmiiseen muottiin.
– Ideana on, että alusta voi muuttua koko ajan. En tarkoita sitä, että joka viikko jotakin muuttuisi kuratoidun sisällön lisäksi. On kuitenkin hedelmällistä nähdä tämä projekti ikään kuin performanssina, jonka avulla voimme katsoa, mihin kaikkeen tämä taipuu.
Entä keskustelu? Säkön mukaan kuka tahansa voi osallistua Norsunluutorniin. Se on suorastaan toivottavaa.
– Ruohonjuuritason merkitys on suuri. Käyttämällä hastageja twiittauksissa ihmiset voivat osallistua Norsunluutornin toimintaan ja linkittää juttunsa sivustolle.
Kaikki hastagilla merkityt twiittaukset löytävät tiensä automaattisesti portaalin etusivulla päivittyvään twiit-virtaan. Sen lisäksi Säkö nostaa mielenkiintoisimpia twiittauksia myös viikkokatsaukseen.
Kokoaikaisen keskustelun mahdollisuutta portaalissa ei kuitenkaan ole.
– Keskustelua voi käydä paremmin ja näppärämmin Facebookin kaltaisella alustalla, hän perustelee.
Vuoden mittainen performanssi?
Säkön mielestä olisi hyvä, jos saman tyyppisiä hankkeita olisi enemmänkin.
– Esimerkiksi Voiman Kulttuuriseinässä on hieman samaa ideaa, mutta toteutus on kuitenkin erilainen.
Verkkoportaaleilla ja pirstaleisuutta vastaan taistelevilla hankkeilla on kuitenkin omat haasteensa.
Vuosina 2008–2011 toiminnassa ollut Kritiikkiportti kaatui lopulta teknisiin ongelmiin ja hautautui ajan myötä. Kulttuurin Norsunluutorni ei Säkön mukaan kuitenkaan pyri kokoamaan kaikkia taidekritiikkejä yhteen paikkaan, vaan ohjaamaan lukijat portin kautta muualle.
– Näin alkuperäinen julkaisu ei menetä lukijoita, vaan parhaassa tapauksessa saa aiempaa enemmän kävijöitä sivustolleen, kun he löytävät helpommin perille.
Norsunluutornilla ei ole vielä selviä suunnitelmia jatkon suhteen. Säkö kertoo odottavansa mielenkiinnolla, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
– Tärkeä rooli on sillä, mitä ihmiset haluavat portaalista ja mitä he sivustolta hakevat. Jos he kokevat Norsunluutornin hyödylliseksi ja haluavat sen jatkuvan, yritetään rahoitus saada.
Hänen mukaansa on myös mahdollista, että sivuston aktiivinen toimikausi jää vuoden mittaiseksi ja sen päivittäminen lopetetaan rahoituksen päättyessä.
– Yksi mahdollisuus on, että Norsunluutorni jää vuoden mittaiseksi performanssiksi. Vuodessa ehtii kuitenkin nostaa aika monta kritiikkiä ja muuta tekstiä sekä kirjoittaa viikkokatsauksia.
Arkistona sivusto jää kuitenkin elämään, vaikkei sisältöä enää päivitettäisi.
– Sivuston kautta voi aika kattavasti nähdä, mitä kaikkea kulttuurijournalismissa on vuodessa oikein tapahtunut niin täällä meillä kuin muualla.
Verkkoportaali Kulttuurin Norsunluutorni on osoitteessa www.norsunluu.fi.
Kirjoittaja on Kritiikin Uutisten päätoimittaja.