Kilpailumaailmassa vähemmällä pitäisi saada enemmän, minkä seurauksena monien aikakauslehtien ja kirjojen painatus on siirtynyt halvempiin maihin. Vielä kymmenisen vuotta sitten Viro edusti uskottavaa vaihtoehtoa Pohjoismaisille kustantajille, mutta sitten tuli Latvian nousu.

Riikaan on syntynyt lyhyessä ajassa Pohjois-Euroopan suurin kirjapainokeskittymä, joka on nopeimmillaan kasvanut huikealla 30 % vuosivauhdilla. Latvialaispainojen investoinnit nousivat 2004–2008 yli kaksinkertaisiksi. Kaikesta teollisuudesta painoteollisuus on koko maassa 7,2 %.

Lyhyesti sanottuna kehitys on ollut rakettimaista ja toiminnan keskittäminen on lisäksi ollut ilmeisen tuottavaa. Hintakilpailussa kampoihin pystyy laittamaan enää liettualaiset pienpajat. Riikassa painetaankin jo iso osa esimerkiksi Bonnier-yhtymän kuvalehdistä. Painaminen vaatii paitsi kalustoa ja ammattitaitoa myös

Kritiikin Uutiset vaihtoi painoa keväällä, minkä yhteydessä kävimme läpi noin 30 baltialaista painoa. Latvian hintataso Suomeen verrattuna on noin kolmanneksen edullisempi. Ongelmia tuottaa sen sijaan rahtikulut ja maantieteelllisen etäisyyden kommervenkit, mistä johtuen vain verrattain suuret painosmäärät ovat kannattavia. Laadukkaalla aikakauslehdellä yli 2000 kappaleen painosmäärä on aina edullisinta teettää Latviassa.

Latvian painoklusteri toimii äärimmäisen tehokkaasti. Sain jokaiselta painolta nopeasti vastauksen, monet soittivat suoraan ja neuvottelivat hinnasta puhelimessa. Muutaman yrityksen kalusto ei sopinut tarkoituksiimme, mutta ne osasivat saman tien neuvoa firman, jossa työ onnistuisi.

Häkellyttävintä oli, että yhdessä paikassa sain vastauksen suomeksi, kun kirjeenvaihtoa hoiti kieltämme opiskellut nainen. Markkinointiin ja asiakassuhteisiin on ilmiselvästi panostettu, ja kun vielä laatu on huippua, oli touhussa reipasta itsevarmuutta. Suomen painotaloja selvästi ollaan valtaamassa.

Jotta asiat eivät kuitenkaan olisi näin yksinkertaisia, on Suomen veronlainsäädäntöön tekemäni lyhyen ekskursion perusteella toimeksiannoissa omat mutkansa. Alv on lähinnä seikka, jonka sovittamisen kaikkien kiemuroiden kanssa en tullut täysin sinuiksi – varsinkin kun lehden teon ja painamisen välissä on tietyin reunaehdoin alv-vapaata työtä, josta en jaksanut ottaa selvää minkä maan verolainsäädäntöön ne kuuluvat.

30 balttiehdokkaasta kaksi painotaloa vaikutti lopulta uskottavimmalta. Talot ovat täysin erilaisia:

Veiters on Latvian suurimpia painotaloja, ja toimii erittäin ammattitaitoisesti ainakin kaikkien painotekniikkaan liittyvien kysymystemme selvittämisesssä. Heidän tarjouksensa oli myös edullisin ja sisälsi tukun ison talon etuja, kuten suuren konemäärän mahdollistamat paino- ja pakkaustekniikoiden variaatiot ja rahtaamisen järjestelyt.

Talsutipografia on taas melkein perheyritys, jota johtaa hyvin sympaattinen mies Valdis Polevskis (valdis(at)dizainstt.lv). Hän puhuu hieman kömpelöä englantia, mutta omaa läheiset suhteet Suomeen ja järjesti jopa suosittelijan painolleen suomalaisesta firmasta, joka myy painokoneiden osia ympäri maailmaa. Valdiksen sympaattisuus kävi monipuolisesti ilmi. Hänen tarjouksensa oli Veitersin luokkaa, mutta painamisessa oli paljon enemmän sydäntä mukana.

Lehtemme paino löytyi kuitenkin Vaasasta, perinteikkäästä Framista. Viime numeron painojälki olikin mallikas. Samalla vaihtui paperi Lessebo Smooth Withesta Edixioniin – joka täyttää Joutsenmerkin vaatimukset.

Painamista koskevat kysymykset koskevat lopulta aika isoa muutosta työelämässä ja kilpailuttamisessa. On selvää, että tässä taloustilanteessa latvialainen työvoima on halvempaa, ja sikäli kun siellä on saatu painotoimintaa vielä keskitettyä tehokkaasti, heillä on lyömättömät kilpailuedut. Toisaalta suomalaiset painotyöläiset ovat joutumassa ahtaalle, ja varsinkin pienempiä painotaloja olisi tärkeää tukea.

Kimmo Sasin ajama lehtien alv-uudistus kiristää vyötä entisestään. Moni pienlehti tulee lähiaikoina lopettamaan, ja moni siirtyy pelkästään verkkoon – varsinkin kun tablettien yleistyminen on lisännyt sähköistä lukemista roimasti. Kun vielä riikalaiset painotalot polkevat hintoja, näkyy suomalaisten painojen päälle kasautuneen synkkiä pilviä.

Tässä pdf-tietopaketti latvialaista painoa harkitsevalle

Tässä kirjapainoteollisuuden työnantajaliiton sivut, jossa kattava lista Suomen painoista