Arkisto
Proosa muuttaa 2010-luvun kirjallisuuden
13.05.2012
Proosakonferenssi Keinosta kasvoi merkittävimpiä kirjallisuustapahtumia vuosikymmeneen. Tutkijoiden ja kirjailijoiden kansainvälisen seminaarin päätehtäviä oli muuttaa poetiikan painopistettä runoudesta proosaan. Kritiikin Uutiset seurasi tapahtumaa aktiivisesti.
Suomalaisen kirjallisuuden uudistuminen on jo vuosia tapahtunut täysin runouden ehdoilla. Tutkijoiden ja kirjailijoiden suuri yhteisponnistus proosakonferenssi Keino pyrki muuttamaan tätä asetelmaa. Tapahtuman avasivat tutkijakollegiumin vetäjät Sami Pihlström ja Sari Kivistö.
Pihlström kertoi, että akateemisen tutkimuksen ja proosakirjoittajien välinen kanssakäyminen on ollut hyvin lupaavaa. Tutkimus ei voi löytää suoraa tietä fiktioon, mutta interaktiosta syntyy tuloksia. Tämä on uutta koko maailmassa. Kivistö sanoi, että tavoite on laajentaa tutkimuskysymyksiä kulttuuriin. Tuloksien toivotaan siten heijastuvan mahdollisimman laaja-alaiselle yleisölle.
Aki Kaurismäki repi rikkaan
08.05.2012
Hyvästi paha maailma
03.05.2012
Me olemme epäonnistuneet ja jäämme yksin. Me emme mene enää ytimiin, vaan sukurutsaamme täällä viinapäissämme ja ratkomme ongelmat puukolla pirttien pimeydessä. Me olemme rasisteja, me olemme tyhmiä. Me pidämme oman metsäperäläisen kulttuurin ja kieltäydymme sivistyksestä. Pukekaa minut säkkiin ja tuokaa tuhkaa. Minä menen Katajanokalle ripottelemaan sen päälleni.
Huonostikin lobatun hankkeen tappion nieleminen on kova pala, eikä häviäjiä saisi pilkata, mutta on ollut yllättävää huomata, miten määrätietoisesti Helsingin Sanomat ja kokoomus ovat juuttuneet Guggenheim-hankkeen taakse kasaamiinsa harhaisiin mielikuviin.
Taiteesta ei ole mitään hyötyä
25.04.2012
Alastair MacLennanin hyödytön performanssi tänään alkaneilla Là Bas -festivaaleilla.
Esa Leskisen mukaan taiteen paradoksi on, että se kykenee paljastamaan koko ihmisen olemuksen samalla kun se on täydellisen turhaa. Taide vaikuttaisi olevan kokolailla vailla mitään funktiota.
Juha Hurmeen ajattelussa taide on eksistentiaalinen perusta. Ihmisen elämän mitta ja maali. Taide on olemisen merkityksen ilmentymä, jota ei voi lähestyä analyyttisesti, vaan joka ottaa valtaansa. Samalla tavalla kuin hiihtäminen on kokonaisvaltaista. Näiden molempien ympärille voi pinota mappikaupalla kansanterveyspuhetta tai virikeilmapiirihöpinää tai psykologista edistyspuhetta, mutta mikään niistä ei kykene selittämään ilmiötä. Hiihtämisen ja taiteen suhteen on todettava, että ne vaikuttavat vahvasti tarpeettomilta harrasteilta, ja miljoonat ihmiset ympäri maapalloa näyttävät selviävän vallan mainiosti elossa vailla toista tai kumpaakin niistä.
Kritiikin kansanjuhla!
20.04.2012
Huomenna lauantaina kello 13–16 Helsingin Tieteiden talolla vietetään SARVin Kritiikin Päivää. Kriitikoiden ja kulttuurijournalistien kirkkaimmat tähdet puhkovat nykykulttuurin kipupisteitä säälittä. Tervetuloa!
Suuri esseekeskustelu
10.04.2012
Tapahtunut tähän mennessä:
Viime syksynä Kristian Blomberg kirjoitti Kritiikin Uutisiin pitkän artikkelin Kirjallisuutta ilman muotoa, joka käsitteli nykyesseistiikkaa. Artikkeli, vai pitäisikö sanoa essee, oli hyvin perusteellinen, ja sen keskeisenä väitteenä uuden suomalaisen esseen puutteeksi nähdään poetiikan yksipuolisuus.
Tämä artikkeli ei suinkaan jäänyt esseisteiltä tai kulttuuriväeltä huomaamatta, ja ensimmäisenä siihen tarttui Timo Hännikäinen, joka on yksi Blombergin artikkelissaan tarkastelema esseisti. Hännikäisen blogimerkintä toi hienoa ristivaloa Blombergin teeseihin, mutta keskustelu ajautui harmittavasti aiheen ulkopuoliseen riitelyyn.
Kirjallisen kulttuurin tienhaara
03.04.2012
Olen ollut jo muutaman vuoden pettynyt kirjallisen kulttuurin kehitykseen, jossa kaupallisuus on tuonut jonkinlaisen keskittymiskyvyttömyyden kustantamoiden nimikemasssaan. Ikään kuin kaunokirjallisuuden merkitykset listattaisiin huutoäänestyksellä.
Kritiikin oikeudenkäynti
Tuomas Nevanlinna tuomari
Niklas Herlin syytetty
Maila-Katriina Tuominen syyttäjä
Heikki Hellman syyttäjän todistaja
Tarja Salo syytetyn todistaja
Vanha Ylioppilastalo, Ihme-festivaali
Maila-Katriina Tuomisen syyte
Suomeen on syntynyt hybridimedia 30 vuoden aikana. Juttuja kierrätetään isojen konsernien eri julkaisuissa. Kriitikoiden työ- mahdollisuudet vähenevät ja tarvittavien avustajien määrä pienenee. Tämä johtuu talous- järjestelmästä. Tiedotus- välineiden ansainta- logiikka on tehnyt asiantuntijakriitikoista katoavan luonnonvaran. Taidekritiikki on ammatti, se vaatii osaamista, kritiikit ovat taidonnäytteitä. Kuka vaan ei voi kirjoittaa kritiikkiä. Kulttuurijournalismi on näivettynyt. 1990-luvulla uhka kritiikin hiipumisesta voitettiin, tuolloin pelättiin että yleisö alkaa reagoida juttujen vähenemiseen. Read more
Kritiikin Uutisten teemanumerossa tarkastellaan ruotsinkielisen Suomen saavutuksia ja kipupisteitä. Aiempaa keskustelua aiheesta on käyty lähinnä ruotsinkielisen median toimesta ja provosoivassa poliittisessa ilmapiirissä. Analyyttinen ja puolueeton kulttuuriväen näkökulma on puuttunut, ja tätä aukkoa tilkitäänkin nyt loistokkaasti. Read more
Kritiikin Uutisten kohta ilmestyvä suomenruotsalai- suuden teemanumero herätti kiivasta keskustelua toimituksessa. Lehden taittaja, suomenruotsalainen Pia Pettersson, on opiskellut umpisuomenkielisessä Lahdessa ja asunut välillä Tukholmassa. Kahdesti hän on vakavissaan miettinyt Ruotsiin muuttamista. Hän on väsynyt puolustamaan itseään ja vähemmistöään vuosien ajan, jankutukseen asti. On epäreilua, että vähemmistöön kuuluva on tällaisen painostuksen kohteena.
